MLL:n lastenhoitotoiminnan historiakatsaus

MLL:n lastenhoitotoiminnan 50 toimeliasta vuotta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä. MLL on jo alkuvuosistaan asti pyrkinyt osaltaan vaikuttamaan yhteiskunnan epäkohtiin ja paikkaamaan katvealueita, joissa järjestöjen panosta on tarvittu.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitotoiminnalla on pitkät perinteet. 1970-luvulla kaupunkien lähiöissä oli yleistä, että perheiden molemmat vanhemmat kävivät kodin ulkopuolella palkkatyössä. Kunnallistunut päivähoito vastasi työssäkäyvien lapsiperheiden lastenhoitotarpeisiin, mutta haasteeksi muodostui sairaiden lasten päivähoito. Kodin ulkopuolella työssä käyvät vanhemmat eivät voineet viedä sairaita lapsiaan päivähoitoon, mutta lapsen sairaus ei oikeuttanut myöskään palkalliseen työstä poisjäämiseen. Ratkaisuna oli usein äidin palkaton vapaa tai sukulaisiin turvautuminen. Kaikilla perheillä ei kuitenkaan ollut kaupungissa sukulaisia, joten varsinkin hieman vanhemmat lapset sairastivat usein yksin kotona. MLL:n roolina nähtiin tässäkin tilanteessa kunnan tarjoamien palvelujen täydentäminen.

Vuonna 1974 Mannerheimin Lastensuojeluliitto linjasi kannanotossaan: ”Koska lasten sairastuminen on usein kausiluontoista, on oltava tarvittaessa käytettävissä oleva hoitajarengas. Kyseinen joukko voi muodostua esimerkiksi eläkeläisistä, perheenemännistä ja opiskelijoista. Heidät tulee myös valmentaa hoitamaan sairasta lasta.” Vuonna 1975 MLL käynnisti hoitajarengaskokeilun eri kokoisilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Hoitajareservi koostui eläkeläisistä, koululaisista, opiskelijoista ja kotiäideistä. Kursseille osallistui jopa 45 osanottajaa. Kursseilla kiinnitettiin huomiota lapsen ja hoitajan väliseen suhteeseen, virikkeiden merkitykseen ja lapsen omaan kokemukseen sairaudesta.

Vuonna 1977 sairaan lapsen hoitopalvelu muuttui ”tilapäiseksi päivähoidoksi”. Usean alan työehtosopimuksissa lasten sairastuminen rinnastettiin vanhemman omaan sairauteen, mikä mahdollisti työntekijän palkallisen vapaan sairaan lapsen hoitoa varten – mutta vain äideille. Isät saivat palkattoman vapaan vain muutamilla aloilla tai ollessaan yksinhuoltajia. Vaikka työehtosopimuksiin tehty linjaus oli epätasa-arvoinen, se mahdollisti äitien kotiin jäännin ja tarve sairaan lapsen hoitorenkaalle väheni. Lupaavasti alkanutta työtä lasten hoidon tueksi ei kuitenkaan kannattanut lopettaa, sillä MLL:ssa oli huomattu tilapäisten lastenhoitajien jatkuva tarve. Lastenhoitotyö muuttui iltapainotteiseksi ja se oli kaikkien perheiden saatavilla.

Toiminta alkaa Kainuussa

Kainuussa ”kaitsijapalvelu ja sairastuneen lapsen kotihoito” aloitettiin vuonna 1985. Tuolloin paikallisosastot ympäri Kainuuta aloittivat toiminnan ja Kainuun piiri lupautui tukemaan osastoja. Piiri sai sosiaalitoimelta avustusta, jota käytettiin sekä iltakaitsijoiden että sairastuneen lapsen hoitajien kouluttamiseen. Piiri myös välitti hoitajat perheisiin. Vuonna 1988 piiri solmi Kajaanin kaupungin kanssa sopimuksen, jossa kaupunki sitoutui ostamaan sairastuneen lapsen hoitopalveluja ja avustamaan piiriä sen palvelutoiminnoissa. Piiri kehitti koulutuksiaan tarpeita vastaaviksi ja niitä alettiin toteuttaa yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Vuonna 1996 piirillä oli hoitajarenkaassa eri puolilla Kainuuta 150 hoitajaa, jotka kävivät hoitamassa vuoden aikana noin kahtatuhatta lasta. Piiri saattoi tyytyväisenä todeta, että sen lastenhoitopalvelu oli löytänyt paikkansa kuntien kotipalvelun rinnalla.

MLL:n Kainuun piiri sai muiden piirien tapaan Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) avustusta lastenhoitopalvelun toteuttamiseen 1990-luvulta vuoteen 2010 saakka. Sen jälkeen lastenhoitotoiminta on ollut täysin Kainuun soten ja sittemmin Kainuun hyvinvointialueen vuosittaisen avustuksen varassa.

Toiminta tänä päivänä

Nykyään MLL:n lastenhoitotoimintaa järjestetään eri puolilla Suomea yhdeksän piirin alueella. Perheet toimivat hoitajien työnantajina ja huolehtivat lakisääteisistä työnantajan velvotteista.

MLL:n Kainuun piirin lastenhoitotoiminnassa koulutetaan, tuetaan ja ohjataan vähintään 16-vuotiaita toimimaan MLL:n hoitajina lapsiperheissä kaikissa Kainuun hyvinvointialueen kunnissa. Piiri myös välittää hoitajia perheisiin ja tukee perheitä työnantajana toimimisessa. Lastenhoitotoiminnan tavoitteena on tuottaa laadukasta lastenhoitotoimintaa joustavasti lapsiperheiden tarpeisiin. Lastenhoitotoiminnan tarkoituksena on täydentää kuntien lastenhoitopalveluja. Vuosien varrella MLL:n hoitajat ovat perheiden kotona tapahtuvan tuntityön lisäksi olleet hoitajina lapsiparkeissa, erilaisissa tapahtumissa mm. tehneet kasvomaalauksia ja ohjanneet leikkejä sekä esiintyneet maskotteina. Hoitajat ovat olleet käytettävissä ympäri vuorokauden kaikkina päivinä vuodessa ja pyrkineet vastaamaan perheiden ja eri tahojen tarpeisiin.

Juhlavuosi tekee toimintaa tunnetuksi

MLL juhlii 50-vuotiasta lastenhoitotoimintaa valtakunnallisella somekampanjalla, jonka tarkoitus on tuoda lastenhoitotoiminta tunnetuksi. Juhlavuoden teemana on 50 hyvää syytä, jossa viestitään lastenhoitotoiminnan hyödyistä sekä perheille että heille, jotka miettivät MLL:n hoitajaksi ryhtymistä. Kainuussa toiminnassa mukana oleville hoitajille järjestetään vuosittaisten tapaamisten lisäksi virkistystoimintaa, jolla kiitetään hoitajia tärkeästä työstään lasten ja perheiden tukena.

Lähteet: 

Alhainen, Hely. 2010. Vaikuttamista lapsen parhaaksi Kainuussa. Kajaani: MLL:n Kainuun piiri.

Kotioja, Eeva. 2020. Hyvän lapsuuden rakentajat. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1920–2020. Helsinki: Kustannusyhtiö Siltala.